Shit happens

Zeuksen tilassa ei ole parannusta. Oksensi se vähän vertakin.
Yöllä se ei nuku, ilmeisesti kipujen takia.

Eikä ne sen lääkkeet mitään auta.

Onneksi Vallilan Eläinlääkäriasema suostuu ottamaan vastaan. Muualta kun sanotaan että anna sille vettä.

Ei siis mitään uutta siltä rintamalta...

Hyvääkin on, sillä Tsekeistä lennähti suomeen uusia tuulia.

 

 Kuvan pienimmäinen on Boui Moravia Merilen, alias "Venus"

Toivomme että nimi on enne tässäkin tapauksessa.

Venuksen isä on motitaituri Corsini Maxime ja emä Tsekkejen juniorimuotovalio Saki Deabei.

Isä kisaa jäljellä ja tokossa, emällä on suoritettuna BH ja treenaa suojelua.

Maximen vanhemmat ovat:

sr.pE Dutch.Ch Fledder di scottatura (Crufts 2012 Best of breed)

+ s.r. Fr & UK.Ch, TAN Corsini Valencia.

Sakin vanhemmat ovat:

Int.Ch, Ch.D, Ch.VDH, IPO 3, LA3, BH, AD, VPG1 Aragon vom Wildweibchenstein 

+ Ich.Ch.Klch.Jch, ZVV1, RH-E, BH, FP,CSAU,TAN Ketunpolun Atu

Näitä kirjainhirviötitteleitä ja muita saavutuksia tulee nyt jo niin paljon että jos joku puuttuu niin..

On jokatapauksessa aika pirun lupaava pentu! Ihanan avoin, rohkea, kaunis, sisukas...

Tätä prinsessaa tulen raahaamaan näyttelyissä vaikka mikä olisi! On ilo seurata hyvin läheltä tämän kasvua kuningattareksi!

Venus asuu ystäväpariskunnallani huomisesta lähtien ja neidosta on kirjoitettu sijoitus-sopimus. Olisin halunnut tästä pentueesta uroksen, mutta kaikki kolme olivat salamana varattuja.

Muutama tämänpäiväinen kuva...

Päivystykseen

Zeus on voinut huonosti useampia päiviä ilman mitään näkyvää syytä.
Kaikki alkoi muutamia päiviä sitten pienestä puklailusta, jatkui kunnon oksentamiseen. Mikään ei pysynyt sisällä, joi reilusti mutta vesi tuli ulos. Pikkuhiljaa se paheni ja eilen tuli huippuunsa.
Ikenet kalpeni ja Zeus alkoi horjua seisoessaan ja vaappua kävellessään. Kaatui Deimoksenkin päälle. Kuolasi erittäin paljon ja oli ihan toisissa maailmoissa.
Mitään uutta ei ole ruokavaliossa ollut koko aikana kun Zeus on meillä ollut. Luultavasti on syönyt ulkoa jotain...

Päästiin Eläinsairaala Aistiin 02:15.

Zeus painoi 16kg, mikä on mielestäni paljon. Eläinlääkäri kuitenkin sanoi että koira on tosi hoikka 

ja siltä on helppo tunnustella sisäelimet. Zeus oli hyvin käsiteltävissä, 

heilutti häntää iloisen väsyneesti tavatessaan lääkärin ja tippaa laitettaessa.

Zeus oli siis päässyt kuivumaan vaikka olikin juonut reilusti. Kuumetta ei ollut, vaikka koira oli ihan horroksessa. Kuumeen mittaaminenkin onnistui mainiosti. Yritäpä samaa Sinisterille...

Zeukselle laitettiin piikillä oksennuksen estolääkitys, majansuojalääke ja tippa.

Sai reseptin kotiinkin, keskiviikosta alkaen.

Päästiin kotiin joskus puolen neljän aikaan ja lääkkeet alkoivat onneksi vaikuttaa heti.

Annoin kotona vielä "lihavettä" eli sekoitin kaksi haarukallista lihaa about kahteen desiin vettä.

Zeus nukkui vihdoin yönsä hyvin eikä herännyt oksentamaan tai pyörinyt kipeänä ympäriinsä.

Kaikki vatsalle työläämpi ruoka on nyt tauolla ja saa nyt muutaman päivän syödä vähän nestemäisempää.

Majesty lepäilee muiden koirien kanssa nyt makuuhuoneessa. Viimeyönä ei onneksi tarvinut herätä tarkistelemaan onko pentu elossa. Hengitys oli tasaista, ei rohissut, yskinyt tai muutakaan.

Toivottavasti tilanne pysyy hyvänä.

Punnitsin eilen muutkin koirat, jotka ovat myöskin pudottaneet painoaan aikalailla.

Sinister viimeeksi 27,5kg, nyt 25kg.

Deimos viimeeksi 19kg, nyt 18kg.

"Belgi ei ole koirapuistokoira!"

Ihana kevätaurinko! Oli niin kirkasta että aurinkolasitkaan eivät riittäneet! ♥

Sinister päätti pitää elämänsä edestä hauskaa eilisen tokotreeneissä. Kouluttajakin sanoi että siinä on muuten koiralla hauskaa!

Aloin itkeä luoksepäästävyystarkastuksen jälkeen. Sinister ei malttanut pysyä paikallaan vaan olis suorastaan menossa sille tuntemattoman kouluttajan syliin pussailemaan. Iski takamuksenkin eteen ja totesi "Mä rakastan sua, rapsuta!"

Kouluttaja tuumasi että pitikö koiran olla arka, 

- ei nimittäin vaikuta olevan mitään ongelmaa ollenkaan.

Sinister teki myös niin täysillä töitä elämänsä ekoissa hallitreeneissä.

Se antoi tosiaankin kaikkensa siellä ja meillä molemmilla oli megahauskaa!

Treenejen jälkeen lähdettiin nauttimaan aurinkoa koirapuistoon.

Herkkää poikarakkautta Deimoksen ja Sinisterin välillä.

(Ei, ketään ei vahingoitettu leikkiessä)

 Deimos nautiskeli ihan silmät kiinni.

Deimos ja hilpeä(sekä nopea!)englanninbulldoggipoika.

Niin usein on sanottu ettei belgiä voi/saa viedä koirapuistoon sillä belgi ei ole koirapuistokoira.

En ole vieläkään keksinyt mitä se tarkoittaa.

Usein myös sanotaan että belgiurokset eivät voi sietää muita uroksia.

Allaolevassa kuvassa Sinister ja toinen uros pussailemassa ja leikkimässä.

 Deimos muuttuu myös hylkeeksi auringossa.

 Belgi ei ole koirapuistokoira?

Meilläpäin puistossa käy boksereita, pitbulleja, saksanpaimenkoiria, faaraokoiria, bulldoggeja ja jopa mastiffi. Mihin sitten vedetään raja siitä mikä on ja ei ole koirapuistokoira.

Yksikään "hurja taistelukoira" ei ole täällä ketään tarrannut kurkkuun eikä toisinpäinkään.

Kaikki lähtee siitä että tuntee oman koiransa/laumansa, luottaa ja ottaa rennosti. 

Monen koiran leikit näyttävät ja voivat kuullostaa hurjalta, mutta eivät sitä ole.

Zeus 6kk pullava.

Mielenvikainen koira?

Kuulee aina ihmisten kauhistelevan aivan pimeitä koiria ja välillä kokonainen rotu on hermoheikkoja pelkopurijoita. Jokin koira on mahdoton elämänkumppani ja toinen vihaa lapsia sekä syö sohvat.

Mitä enemmän oon tavannut erilaisia koiria, alan olla sitä mieltä että "mielenvikaista" koiraa ei olekaan.
On olemassa väärinymmärrettyjä koiria, vääriä koiria väärillä omistajilla.
Joillekin sopii herkempi koira, kun taas joillekin herkkä koira on painajainen.

Ekaa belgiä ostaessani en tiennyt todellakaan millaista belgiä etsin. Olin sensijaan saanut varhaisen belgikokemukseni nimenomaan suurikokoisen, hyvin terävän ja puolustushaluisen belgiuroksen kanssa. Tämä oli todella hyvä työssään ja mielestäni maailman ihanin koira.

Mulle ei siis koskaan ollut ongelma jos saisin käsiini koiran joka "vihaisi jokaista vastaantulijaa" koska jo silloin opin että koirasta on mihin vaan oikean ohjaajan käsissä. Koirasta saa miellyttävän elämänkumppanin mikäli se "pysyy hanskassa"

Jos omistajan hermot vuotaa, niin vuotaa koirallakin.

Kokemus on oikeasti maailman paras asia. Kokemustakaan ei voi saada ellei sitä hanki.

Siinä missä ensikertalainen sanoo passiivista, tylsistynyttä koiraa innokkaaksi tekijäksi, kokenut saa siitä passiivisesta lahnasta oikeasti innokkaan tekijän esiin.

Voin vastata suoraan, että mun hankalin koira on Deimos.
En koskaan tiedä mitä sen päässä liikkuu, eikä sekään kyllä välitä siitä mitä mun päässä pyörii.
Deimos on siitä helppo, ettei se peilaa mun mielialoja tai ota itseensä. Se on erittäin hyväntahtoinen ja avoin, mutta menee todella kierroksille kaikesta sormia napsauttamalla. Deimos on vilkas ja sen päässä tikittää kokoajan joku ylinopea kello. Hyvin kärsimätön olemaan paikoillaan tai odottamaan.

Hyvä vertauskuva on se lihapalatemppu. En saanut laitettua lihapaloja Deimoksen(13kk) tassuille hetkeksikään kun taas pentu 5kk onnistui tempussa suoraan ensimmäisellä kerralla.

Sinister on ehdottomasti mun vasen käsi. Sen kanssa peilataan toisiamme 24/7 ja siitä on helppo sanoa aina mitä se miettii tai mitä se aikoo. Ei ole olemassakaan täysin arvaamatonta koiraa, 

ja Sinister on suorastaan avoin kirja valmiina luettavaksi.

Sinister on aina valmiina suojelemaan kaikkia 1000% ja sen saisi ihan varmasti löymään yli.

Olisi helppo koira saada hyökkäilemään jokaisen vastaantulijan päälle.

Vaikka Sinister pelkäisi kuollakseen, se on silti aina valmis toimimaan. Tyylillä "hautaan saakka"

Se onkin Sinisterin parhaita puolia. Se ei jätä pulaan tositilanteessa.

Terveystutkimukset ja niiden tärkeys!

Nyt avaan sanaisen arkkuni tästä pitkään vaivanneesta asiasta.

Miksi ihmiset eivät tutkituta koiriaan?
Mielestäni se on suorastaan loukkaus rotua ja kasvatusta kohtaan.

Useimmat perustelut ovat: "tää on vaan tällänen kotikoira" 
- Tiesitkös, että kotikoirasi kolme sisarusta ovat jalostuskoiria? 
Hyvän jalostuksen pohjalla on tieto sukulaisten terveydestä. Jos koiria ei tutkita eikä tietoa koskaan tuoda esiin, ei ole enää terveitä rotuja. Belgianpaimenkoirakin on terveimpiä rotuja juuri sen takia, että on saatu tietoa, faktaa ja saatu valittua jalostukseen vain terveimpiä koiria.

Ei Sinisterkään ole jalostuskoira tai mikään super-näyttelykoira. Sinisterin siskot(mm. Ruki ♥) sensijaan ovat tulevia jalostusnarttuja ja kaikki tieto sisaruksista auttaa heidän tulevaisuuttaan.
Sinisterin tiedot auttavat myös kasvattajaa jalostustyössään ja antavat suuntaa mitä tämän vanhemmat jättävät tuleville pennuilleen. Sinisterin pentueesta 5/10 on tutkittu.

Olin kauhistunut kun Deimoksen sisaruksia ei muutamaa lukuunottamatta aijota edes lonkkakuvata.
Ulkomailla eivät kaikkialla myöskään kuvauta kyynäriä, selkää tai peilauta aina silmiäkään.
Kannattaa siis kysellä kasvattajalta näistä ennen pennun ostoa, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Deimoksen suvusta löytyy siis usean sukupolven ajalta kyynär-tutkimattomia koiria, joten Deimoksen tulevat kyynärkuvat voivat hyvin olla aivan mitä tahansa. Ne voivat olla terveet 0/0 tai vaikkapa huonoimmat mahdolliset luokkaa 3/3. Deimos näyttää ja vaikuttaa terveeltä, mutta se ei tee siitä faktaa vielä.
Deimoksen Karamel-sisko on tuleva jalostusnarttu, ja ainoat terveystulokset sisaruksista tuleekin meiltä.
Eräs sisaruksen omistaja myös kauhistui kuinka laajasti meillä Suomessa koirat tutkitaan. Ei ollut kuullutkaan selän kuvauttamisesta.

- Deimosta on kyselty tulevaisuuden astutuksiin JOS tulevat terveystulokset ovat hyviä, ja kieltämättä muiden sisarusten tiedot olisivat voineet auttaa. Deimos on toistaiseksi vasta silmäpeilattu terveeksi ja BAER-testattu erinomaisesti kuulevaksi.
Vaadin jalostuskoiralta kuitenkin vielä paljon enemmän kuin perustestit ja pari näyttelyä.

Perustelu nro.2 "Se on ihan terve, kyllä sen näkee"
Osa koiran selviytymistä laumassa on nimenomaan kivun piilottaminen. 
Luonnossa heikkoutensa näyttävä, sairas laumanjäsen yleensä tapetaan.

Koira ei välttämättä näytä esim.selkäkipua liikkeessään, mutta saattaa olla kosketuksesta aggressiivinen.
Koira saatetaan leimata "mielenvikaiseksi" vaikka syy löytyisi rikkinäisistä/viallisista selkänikamista, jotka ovat helposti nähtävissä (epävirallisissakin) selän röntgenkuvissa.

"Kotikoiruus" ei ole mikään syy jättää koiraa tutkimatta. 
Kotikoira kärsii silmäsairauksista aivan samalla tavalla kuin vaikkapa agilityvalio. 
Silmäsairautta ei voi nähdä ilman kunnon tutkimusta, joten pelkkä vilkaisu silmiin ei riitä.

Kotikoira kärsii myös lonkka/kyynärviasta samalla tavalla kuin näyttelykoirakin.

Luustoviat, nivelrikot, silmäsairaudet, kaikki sairaudet yleensäkin, voivat tehdä koirasta vaikean elämänkumppanin. Kipeä koira saattaa hyökkäillä ilman näkyvää syytä tai käyttäytyä muuten häiriintyneesti.
Kipeä koira voi olla myös täysin passiivinen ja haluton tekemään mitään.

Mielestäni omasta koirastaan on tärkeää tietää kaikki mahdollinen. Koiran fyysinen olemus voi kertoa paljon koiran persoonasta. Myös pelkkä koiran kuulotesti(Klik!) selittää paljon.

Koira on terve kun se on todistettu terveeksi. Mustaa valkoisella.

Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset

Pihvi(naudan kulmapaistia) otsalle. Itsehän arvostaisin kovasti...

Ette usko miten tuollainen typerä otsatemppu muuten väsyttää koiraa. 

Ihana intervariaatio!

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta (JTT) on kokouksessaan 28.8.2012 päättänyt rotukohtaisten erityisehtojen muutoksista/lisäyksistä belgianpaimenkoirien kohdalla seuraavasti: 
"Seuraavat muunnosten väliset risteytykset sallitaan ilman poikkeuslupaa: groenendael x tervueren, tervueren x malinois ja laekenois x malinois. Muunnosten risteyttämisestä syntyneet pennut rekisteröidään kukin oman karvanlaatunsa mukaiseen muunnokseen. Seuraavat muunnosten väliset risteytykset eivät ole sallittuja: groenendael x laekenois ja tervueren x laekenois."

Vielä viimevuoden puolella belgianpaimenkoirien muunnosristeytyksistä mellakoitiin ympäri internettiä.

Siellä haluttiin pitää "mustat linjat mustina" ja osa perusteli vastustavaa kantaansa jopa sillä että risteyttäminen toisi rotuun lisää vikoja ja pelkkää sairautta.

Zeuksestakin on parhaillaan kysytty että onko se sitten sekarotuinen kun sillä on musta emä?
Todellisuudessa ulkokuoresta, käytöksestä tai terveydestä ei huomaa mitään poikkeavaa. Zeus on kuin mikätahansa muukin tummalla sävytetty tervueren.
Olen tavannut jo reilummin muitakin intervariaatioita, jotka ovat aivan normaaleja belgejä. 

Lukuunottamatta pienempää sukusiitosprosenttia.

Olisi kiinnostavaa tietää mitä ne "puhtaat mustat linjat" ovat, 

sillä groenendael-pentueisiin voi syntyä tervuja muutenkin. Tai puhdas tervulinja?
Kun otetaan vaikka Deimoksen äiti, Deimoksen äidin puhdas tervusukutaulu ja selataan sitä taaksepäin.
Heti klikatessa sieltä sukupuukoiraa nimeltä FEMTO du Bois du Tot, paljastuu viisi groenendaelia.

Tai Zeuksen musta emä, Frea. Frean taustalta löytyy legendaarisia mustia, mutta myöskin koira nimeltä BRENNIE DU SART DES BOIS, joka sattuu olemaan tervueren, tervuvanhemmista. Brennie löytyy hyvin useasta mustasta sukutaulusta.
Mikään linja ei edusta vain yhtä väriä, enkä ymmärrä mikä siinä on niin hävettävää.

Suomessa intervariaatiot otettiin hyvin vastaan, ja niitä onkin tarjolla ympäri maailmaa reilusti.

Itse olen innoissani ja ensimmäinen(eikä varmasti viimeinen) oma intervariaatiobelgini on ollut todella mieluisa ulkoisesti sekä luonteeltaan. Erittäin mainio vintiö, kuten sisaruksensakin!

Ruokavalion laajennusta

Päätin hieman laajentaa koirien ruokavaliota uusilla eläinlajeilla. Mikään eläinperäinen ei ole tuottanut koskaan meidän kolmikolle ongelmia, joten miksipä ei nautittaisi niitä monipuolisemmin.
Olen nyt ostanut ekoja kertoja poroa ja ruokakokeilussa meillä oli nyt 

Murren Murkinan uusi Alkuvoima, kana-fasaani.

Alkuvoima kana-fasaani on pakattu kätevästi 100g levyihin, joten helppo annostella pennuillekin.

Deimoksella on aina ollut jonkinlainen ihmeellinen fiksaatio fasaaniin, ja tämä ruokahan upposi suorastaan kuono mustelmilla. Deimos sai myös jonkinlaisen ilo-kohtauksen ruoan jälkeen. 

Sinister, talon nirso, puhdisteli myös kavereiden kupit!
Voisin siis väittää että tässä on kokeilunarvoinen tuote nirsolle. 

 Vatsaystävällinen. 3/3 koiraa rakasti tätä ja 3/3 vatsa kiittää.

Pitkästäaikaa meillä on myös sian selkärankoja. 

Vihdoin myös Zeuksen hampaat pystyvät hajottamaan niitä muutenkin kuin pinnalta. 

Kuvissa syö jäisenä.

Zeuksen pentuaika on pian pelkkä muisto, sillä ipana käyttää jo aikuispantaansa.
On se jännä miten erilaiset koirat kypsyvät ihan erilaiseen tahtiin. 

Ei ole kyllä tuijottamista muihin samanikäisiin, tai edes pentuesisaruksiin.
Zeus painaa melkein Deimoksen verran, eikä korkeudestakaan puutu enää paljoa.

My love for you was strong enough

Mä oon menettänyt sydämeni Majestylle ♥

Tunne saattaa myös olla molemminpuolista.

Zeus-rakas on ilmeisesti aikamoinen ritari, valmis puolustamaan paikkaa mamman vieressä 

- hampain, kynsin ja murinoin.

Muuten se on kyllä niin hyväluonteinen, avoin, iloinen, itsevarma...
Tulinen. Ai että mä tykkään ärripurreista.

Olen melkoisen varma, että Zeus on löytänyt henkiset munansa, 

vaikka ne fyysiset ovatkin aika pienet yhä.

Karkasipa oveluus juoksunartun luoksekin. Yleensäpä vielä hyvin vihaisena tunnetun sellaisen luokse.

Tokihan Zeus on äijäillyt ennenkin, mutta tälläkertaa ikäkin sallisi.

Tässä talossa olen usein liittänyt sukukypsyyden kasvavaan treenimotivaatioon, 

ja kolmannen kerran teoria näyttää pitävän paikkaansa. Yritin kuvata Zeusta muutaman aamun ajan, ja pyytäessäni Zeusta pysymään hetken paikoillaan se tarjosi mulle kaikki temput mitä vain keksi.

Zeus ei oleta ikinä saavansa palkkaa, mutta sille on silti ilmeisen tärkeää tehdä kaikki oikein.

Eihän tuota motivaatiota voi olla hyödyntämättä, joten ilmoittauduin samantien tässä kuussa alkavalle tokokurssille harjoittelemaan kisakoiran elkeitä ;) Zeus täyttääkin silloin 6kk.

Tänään olenkin maksellut jälleen näyttelyilmoittautumisia Deimoksen ja Zeuksen osalta.
Tapahtumakalenterista näkee nyt varmistetut tapahtumat.

Zeus on muuttanut myös ilmeisen pysyvästi nukkumaan sänkyyn, kylkeeni kiinni.
Saa väistyä Sinisterit ja kaikki muutkin siihen änkevät, mur ärr.

Onneksi Sinister kypsänä aikuisena ei lähde moiseen mukaan.

Koirieni nimet ja niiden alkuperä

Moni on kysellyt miksi koirillani on kovin vaikeat nimet ja mistä ihmeestä ne on repäisty.

Yllättävän harva tiesi mistä ne ovat peräisin tai mitä ne tarkoittavat, joten omistan niille tänään oman postauksensa.

Sinister (Mustantuiskun Sinister)

Englanti: Synkkä, Uhkaava

Latina: Vasen

Muihin kieliin käännettynä mm. Mahtipontinen, turmiollinen, vaarallinen, itsepintainen...

Kutsun Sinisteriä myös Espanjanlaisittain Siniestro tai Siniestrado. 

Ranskaksi Sénestre kuullostaa myös hienolta.

Valitettavasti ja onneksi Sinister on juuri nimensä kaltainen. Jos omistaja on vaarassa, Sinister on juuri niin uhkaava ja periksiantamaton kuten nimi antaa olettaa. Sillä on myös jonkinlainen synkkä puoli.

Minulla on myös tatuoituna kaulaan teksti "Sinister" ja se on tarkoituksella vasemmalla puolella.

Sinister on kuin mun vasen puolisko, mun vasen käsi. 

Sinisterillä on myös veli nimeltä Pan, joka ei siis ole saanut nimeään Kreikasta. Mutta...

"Muinaiskreikaksi Πάν oli kreikkalaisessa mytologiassa metsän, laidunten, paimenten, karjan ja hedelmällisyyden jumala"

"Pan sai aikaan paniikiksi kutsuttua äkillistä kauhua."

"Homeerisissa hymneissä vanhempien kerrotaan nimenneen lapsensa Paniksi, koska "hän ilahdutti heidän kaikkien sydäntä" (kreik. pantes 'kaikki')."

Sinisterin jälkeen seuraavan koiran nimen oli tarkoitus olla "Dexter" joka tarkoittaa latinaksi oikeaa.

Olisi sitten ollut vasen ja oikea.

Seuraava koira sai kuitenkin nimekseen...

Deimos (Van de Pillendijk Kharon)
Muinaiskreikka: Δεῖμος, Kauhu
"Deimos oli Kreikkalaisessa mytologiassa pakokauhun ilmentymä"
"Deimos on Phoboksen ohella toinen Mars-planeetan kuista. 
Deimos on Phobosia pienempi ja kaempana Marsista"

Ironista mutta totta - Deimos jäikin veljiään pienemmäksi. Deimos on myös koirista se, joka irtoaa kauemmaksi - Kuten Marsin kuu.
Deimos saa myös koirapuistoissa aikaan pakokauhua sillä on hyvin innokas ja äänekäs leikkijä.

Rekisterinimi Kharon omaa myös oman merkityksensä.
"Kharon on kääpiöplaneetta Pluton kuu. Kharon oli tuonelan jumalan, Haadeen, lautturi"
Mytologiasta löytyy myös kentauri Kheiron, jonka tarina on myös mielenkiintoinen.

Seuraavan koiran nimeä mietittäessä ajattelin tottakai Phobosta. Myös Haades oli ykkösvaihtoehtona.
Näiden kahden välillä arpominen kesti, ja kun seuraava koira tuli täysin yllätyksenä taloon, valitsin nimen täysin luonteen perusteella...

Zeus (Majesty de la terre sauvage)
Muinaiskreikka: Ζεύς oli kreikkalaisen mytologian ylijumala. Ukkosen jumala.
"Zeus oli titaani Rhean poika" 
"Zeuksella oli lisäksi yksi velipuoli, kentauri Kheiron"
Hauska sattuma, Zeuksen emän nimi kun on Frea, joka kuullostaa lähes samalta kuin Rhea. Kheiron selvisi itselleni myös vasta vahingossa myöhemmin katsottuna.
Hauskana sattumana myös kreikan mytologian Zeuksen tyttäret, Moirat, eli kohtalottaret. Zeuksen pentuesiskon nimihän on Moira.

Zeuksesta tuli jokatapauksessa Zeus juurikin luonteensa takia. En ollut harkinnut edes koko nimeä, koska mielestäni se on hyvin... klisee?
Samana päivänä kun pentu haettiin kotiin, huomasin että se "jyrisee" kuin ukkonen ja on hyvin, hyvin vahvasti johtajatyyppinen koira, joka pyrkii hallitsemaan muiden yli.

Luulin alunperin että rekisterinimi "Majesty" oli sattumaa, mutta se on todellakin koiran luonne.
Englanti: Majesteetti, Mahtavuus, Kuninkaallinen
Ranskassa ja Unkarissa myös tarkoittaen suurta kokoa, kunniaa, hallitsijaa

Kutsunkin Zeusta usein Mr.Majestyksi tai Majestyeläimeksi, sillä se sopii niin hyvin. Myöhemmin ajateltuna pennun nimeksi olisi sopinut myös "Ego"