They see me rollin, they hatin

Janni kirjoitti niin pätevästi koirien lihashuollosta lyhyen virren, ja samoilla vinkeillä sain Sinisterinkin ikuisen jumitusselän yhteistyöhön.

Sinisterin omatahtoinen liikuntatyyli olisi kutakuinkin:
1. Seiso paikoillaan lussuttamassa kusia ja ruohoa
2. Lähde täyteen vautiin jahtaamaan jotakin
= Auts

Deimoksen liikuntatyyli:
1. Ravaa keppi suussa
2. Ravaa keppi suussa

Zeuksen liikuntatyyli:
1. Ravaa valtavaa ympyrää
2. Juokse vähän lisää
3.. ja lisää.

Yllättävää että kolmesta koirasta se on juuri Sinister jolla on aina jotain mörköjä kropassa, Deimoksella ei oikeastaan ikinä. Zeus pitää itsensä lämpimänä varmaan jo pelkällä juokseminen ajattelulla.
Deimos liikkuu aina kaikkia askellajeja hyödyntäen vapaanakin.
Sinister sensijaan löntystää peitsaten eteenpäin ja pönöttää mieluusti paikallaan ellei jotain kiinnostavaa tule esiin.

Ennen huomisia sprinttijuoksuja Sinister saa niskaansa Hurtan fleecen ja pakkolämmittelyt.
Tänään käytiibn kevyellä metsälenkillä ja sitten tehdään vielä koko kropan venytyksiä ja paljon lepoa + B-vitamiinia tankkiin.
Kaikille pojille olenkin opettanut venyttelyt aina ennen uloslähtöä ja käskystä.

Sprinttijuoksun tapahtumassakin muistutettiin kissankokoisin kirjaimin että koira on lämmiteltävä ennen rataosuutta.

Meillä pojat liikkuvat keskimäärin 2h päivittäin metsässä vapaana ja siihen tulee n.1h verran remmissä tapahtuvia pissatuskävelyitä. Tiistaisin ja torstaisin 1,5h ja 1h treenit päälle.
Usein piilottelen myös metsään leluja ja pojat saavat kisaillen etsiä, kuka löytää ensin.
Liikuntaa lisäilen nyt joulua kohden toiveena kasvattaa lihasta. Loppuaika liikunnan lisäksi on keskeytymätöntä lepoa.

Huomenna nähdään sprinteissä! :)

Motivaatio

En nyt tiedä mitenpäin tässä kirjoittelisin.
Tänään on ollut rentoilupäivä, joten parin tunnin metsälenkkiä kummoisempaa ei olla tehty. Zeuksen kanssa käytiin kyläilemässä.

Tänään osui korvaan muutama juttu koiran huonosta ruokamotivaatiosta ja huonosta ruokahalusta.
En tahdo enää uskoa sellaiseen, Sinisteristäkin on saatu sellainen suursyömäri ettei mitään rajaa. Toki jos koira on oikeasti kipeä, niin silloin ei ninjatemput auta.

Kauhukseni luin että jotkut ihmiset pitävät ruokaa kupissa koirillaan kokoajan. En oikeasti edes ajatellut sellaisen olevan mahdollistakaan. Meidän talossa edes kissat eivät närpi ruokaansa vaan kaikki menee samantien.
Tässä talossa menettää ruokansa, jossei sitä syö nyt ja heti.
Muutenkin vatsalaukunkiertymäriskiä ajatellen olisi painajainen jos koiralla olisi aina vapaa pääsy ruoalle... Syöneenä kun ei liikuta, saatika tehdä mitään muutakaan. Vapaa ympäri-päivän närppiminen (syöminen) on pahinta mitä voi ruokamotivaatiolle tehdä.

Lauma kasvattaa kummasti ruoan arvoa, kaveri syö jos itse nirsoilee. Uutta ruokaa ei tule tilalle kuin vasta seuraavana päivänä. Koirat saavat tehdä töitä ruokansa eteen ja se todellakin nostaa ruoan arvoa.
Majesty saa tehdä perusasennot ja seuraamispätkiä ruokakupin eteen. Treenipäivinä ruoka tulee suoraan kädestä jos päätän treenata ruoalla.

Sinisterillä ruoan arvo lähti nousemaan pentuna kun syötin päiväruoan kongista. Kun pitää itse "metsästää" ruokansa, on se paljon jännempää. Jos perus kong käy liian tylsäksi, ruoka sisälle ja pakastimeen, siinä on sitten hommaa hetkeksi.

Koirat jotka eivät myöskään kiinnostu leluista, vaikuttavat hieman kummallisilta.
Tässäkin tapauksessa lauma auttaa kummasti, koska kaveri ottaa lelun jossei kiinnosta. Meillä tietyt lelut otetaan naulakosta mukaan kun lähdetään tekemään täysillä, joko lähdetään metsään kisailemaan kavereiden kanssa että kuka löytää ensin piilosta, treenikentälle "riehumaan" tai vartavasten leikkimään tosissaan.
Aina se kaverinkin keppi on parempi kuin oma, ja lelujen kanssa tapahtuu sama ilmiö.
Lelun/kepin eteenkin pitää tehdä töitä.

Toki mullakin on lattialla luita ja köysileluja muuhun puuhailuun, mutta palkkaamiseen on tietyt erilaiset suosikkilelut. Köydet ovat lähinnä vaan poikien keskinäiseen vetoleikkiin tai kanneltaviksi.
Luut hampaiden puhdistukseen aina tarjolla.

Uusille pennuille opetan aina isompien poikien avulla miten siistiä on painella niityllä täysiä se maailman upein esine suussa. Innostus tarttuu, joten pienikin pentu hoksaa nopeasti miten megahauskaa se on.
On myös maailman hauskinta jahdata kaikkea kavereiden kanssa.
Olen siis sitä mieltä että koira aktivoituu jos pistää aktivoitumaan, sama myös passiivisuuden kanssa.
Omat belgipojat ovat super-rauhallista sorttia, joten välillä saa pistää aktivointia käyntiin. Toisaalta myös tunnen koiria joiden moottori käy 120km/h kokoajan.
Mä olen omistajana ja ohjaajana se rauhallinen, joka saa varmasti vaipumaan vilkkaimmankin koiran vähintään koomaan.

Huomenna Sinisterin treenit, ja virtaa tuo eläin on ainakin täynnä! Vaikuttaa siis hyvältä! :)

He looks like a superstar in the making

Tänään kuulin ihmeellisiä sanoja. Majesteetti on kuulemma aivan liian laiha?
Mä oon krooninen läskikoirien omistaja, joten tämäpä kummallista.
Toisaalta Zeus ei ole syönyt mitään kauhean raskasta viimepäivinä kun on ollut hieman pahoinvoiva mahapipilapsi. Ilmeisesti aiheutin tämänkin sillä että yritin lisätä Zeuksen ruokavalioon lisää rasvaa...
Normaalisti Zeus kun syö koko porukasta eniten, ihan huomattavasti.

Tänään käytiin treenailemassa, kevyesti vaan sillä mietitytti pikkupojan vire. Ihan iloisesti otus teki ja se olikin tärkeintä tänään. Ei mitään kummallista, sairastelu näkyi kyllä, mutta niin kauan kun on kivaa niin hyvä.
Nyt aletaan duunailla eteenmenoja, enkä usko että ongelmaa tulee - Vauhtia ainakin riittää.
Noutokapulaa pitäisi alkaa katella myös.

Ennen voittajanäyttelyitä olin suunnitellut aloittavani koirille kunnollisen kuntokuurin tarkoituksena kasvattaa hieman lihasta. Deimokselta ja Zeukselta tippuu molemmilta karva hyvää vauhtia, joten koitetaan korvata sitä lihaksella sitten.

Lauantaina olisi tarkoituksena lähteä Ridgeback-yhdistyksen sprinttijuoksuihin, ja se onkin meidän porukalle ensimmäinen kerta. Sinne on tulossa paaaljon tuttuja koiria ja ilmeisesti myös iki-ihanin Zeuksen Moira-sisko! Olen siis luonnollisestikin innoissani. Meiltä olisi sprinttaamassa Sinister ja Majesteetti. Deimos toki varasijalla jos Majesteetti päättää vatsaoireilla vielä silloinkin.

5.10 olen luultavasti myös Hämeenlinnan näyttelyssä, ilman omia poikia, mutta tsemppailemassa ja esittämässä muutamaa muuta itselleni rakasta belgiä.

Sinisterin kanssa olisi ollut kiva varmaan kokeilla vielä koetta tänävuonna, nyt kun olen löytänyt suuremman on-off napin kyseisestä koirasta (=Oppinut nostamaan vireen ja olemaan kiinnostavampi)
Katsellaan, eihän sitä tiedä. Eikä tuo luoksepäästävyyskään(kröh.pallit) ole yhtään niin huono kuin joskus tuppasi olemaan :)

Vuodesta kolme kuukautta jäljellä

En edes muista enää mitä tavoitteita asetin tälle vuodelle, paitsi Deimoksen "epätoivoisen SERTijahtaamisen"
Taisin aikoa käyttää Deimoksen myös AD:ssa, mutta kyynärien takia totesin että katsellaan.
Sinisterin kanssa ei olla saavutettu myöskään ihan mitä piti, vaikkakin ihan tyytyväinen olen.

Toteutuneena tavoitteena tuli se Deimoksen näyttelyserti, ja kaksi muutakin.
Deimos myös suoritti ihan miellyttävän MH-kuvauksen ja on edelleen säteilevä omaitsensä.
Hieno vuosi siis Deimoksella!
Ensvivuonna paranee, sillä Deimoksen kasvattajaporukka on tulossa Suomeen ja pääsen esittelemään upeinta minibelgiä ja kiittämään ♥

Zeuksen ainoat tavoitteet olivat "Päivä kerrallaan ja terveenä pysyminen" sillä 7kk taaksepäin vietetetyt yöt sairaalassa saivat koko talon pelästymään pahan kerran.
Zeus on saavuttanut tavoitteensa kivasti, vaikkakin tänään sain taas tunkea lääkepuolelta losecia ja inupektiä naamariin. Vähän uskalsin epäillä suolistotulehdusta, mutta siihenkin on onneksi lääkekaapissa varma apu.
Majesteetti on myös kuluneen 9kk aikana varastanut mun sydämen ja oppinut mainioksi harrastuskaveriksi. Otus oppii niin nopeasti kaikenlaista, ettei mikään sairastelu alkuvuodesta haitannut.

Olin suunnitellut myös näyttelyharjoittelua ja harjoitukset ovatkin tuottaneet PU3:n ja VARA-SERTin verran tulosta. 

Sinisterin kanssa tulokset eivät ole ihan yhtä virallisia, mutta tärkeimpiä. Sinister ei aina ole ihan yksiselitteinen tyyppi ja itselläni on mennyt eniten aikaa sen aivoitusten ymmärtämiseen.
Treeniryhmissä ollaan käyty usein ja kuulosteltu parempien mielipiteitä. Jonkinlainen läpimurto tässäkin on tapahtunut.
Uskallan myös väittää että Sinister aloittelee jälleen näyttelyt ensikeväänä.
Sinister on pysynyt oikein terveenä koko vuoden ja on ajanut työtehtävänsä kunnialla. Sivussa on vielä toiminut mainiona roolimallina nuoremmille pojille ja uskonkin että junnut loistavat juurikin myös Sinisterin ansiosta.

Pohdin samalla myös tavoitteita ensivuodelle ja näistä onkin hyvä jatkaa.

Tavoitteet vuodelle 2014?
Deimos:
- Joku hölynpölynwinner-titteli nimen eteen olisi kiva.
- ROP tai VSP näyttelyssä olisi super
- Tokokoe tai pari
- Luonnetesti?
- Terveenä ja aurinkoisena pysyminen
- Ihannepainossa pysyminen (se ruokahalu....)

Zeus:
- SERT näyttelystä
- Tokokoe tai pari
- Pk-tottis kuntoon
- MH-kuvaus
- AD-kestävyyskoe?
- Terveenä pysyminen

Sinister:
- ERI näyttelystä?
- Tokokokeita, mieluusti parempia kuin ALO0 ;)
- Luonnetesti?
- Terveenä pysyminen

Koko lauma:
- Pysykää ihan parhaina kuten aina ennenkin ♥

That's all that counts

Deimos on jäänyt näyttelylomansa kanssa hieman hiljaisuuteen, joten olkoon tämä päivitys omistettu Deimokselle, iki-iloiselle minibelgille.
Syksy saattaa tuoda sateita ja kylmyyttä, mutta onneksi Deimos on itse aurinko.

Deimos rullaa kuten aina ennenkin. Maailman parhaat asiat ovat kepit, ruoka ja ihanat tytöt!

Keppiä ei jätetä.

Yksi on myös varmaa: Deimos ei koskaan katso eteensä ja törmäilee yhä kaikkeen.

Deimos on todellinen täystunari, jonka perään saa aina katsoa kauhuissaan. 

Milloin se juoksee katutolppaan, milloin sillä on naama ruvella asfaltista...

Deimos myöskään kävele, vaan leijuu eteenpäin.

Blogi on ollut pienellä tauolla henk.kohtaisista syistä, mutta palaan kenties asiaan ensiviikolla :)

Ensivuoden suunnitelmiin tulee myös muutoksia, niistä pian lisää infoa.

Ps. Illat pimenee, muistakaa heijastimet/vilkkuvalot myös koirille!

We're gonna rock this house

Lauantaina käytiin ensin Porvoon näyttelyssä, jossa meni hyvin alakanttiin, eikä Zeus jaksanut oikein olla mitenkään päin. JUN-EH3 ja arvostelussa rokotti paljon taas korkeasta hännästä. Oikeasti, rokottaa siitä että toinen on vähän iloinen poika ja nostelee purjeitaan innostuessaan?

Myöskään turkki ei ollut hyvä, ja liikkeissä olisi tarvinut olla lisää voimaa.
No, ensikerralla paremmin.

Poseeraa, poseeraa! Kuva: Dina J.

Näyttelyn jälkeen lähdettiin Hyvinkäälle belgitreffailemaan ja ja meitä olikin yhteensä 10.

Uroksia 6, neitoja 4. Sinister oli tietenkin jälleen porukan suurin kakkapää.

Homma hanskassa, hanska suussa? 

Deimoksen parhaimpia hollywood-hymyjä...

 Sinister päätti lähteä lentoon

Muutama puuttuu ;)

Mukana oli siis Cäsarborg's Xhining Xtar, Traxa's Falling For You, Mind Breakers Atropos, Cd Vasco da gama av Nangijala, Jet Black Fiji, Kiosan's Phoebe, Bestia sekä omat Majesteetti, Sinister ja Deimos

Deimos oli jälleen kerran komea oma itsensä...

... Tai sitten ei

I’m only running forward

Sinisterin kanssa tehtiin treenit oikein viikinkiraivolla, eikä Zeuksenkaan reissu tiistaina ollut mitenkään huono.
Kai me ollaan löydetty se oikea polku molempien kanssa.
Majesteetista kouluttaja totesi "Mitä ikinä oot tehny tälle koiralle, niin se todellakin toimii!"
Koira paranee niin nopsaa tahtia että kohta on syytä epäillä että joku on salaa treenannut sen kanssa kaiken kuntoon. Seuraavana operaationa voisi katsoa miten noutokapula pysyy suussa.

Näin myös eilen Zeuksen kuvat Vantaa KR:n näyttelystä 8.9.2013 ja kyllä on tyyppi alkanut loistaa...
 "Proud carriage of head"  Hienot kehäkuvat by Dina J.

Kyllä kelpaa harrastaa tällä rakenteella ♥

Deimos viettää näyttelylomaansa iloisena ja nukkuu aamuisin pitkään ;)
Derp kihlautui eilen alustavasti mustan nuoren neidon kanssa ja riippuen tulevasta vuodesta... Deimoksesta saattaa todellakin tulla isä mustalle pentueelle!

Tässähän on pakko alkaa laittaa tottiksia kuntoon ja pistää Deimoksellekin jotain tulevaisuuden kisakalenteriin... 

Lauantaina Porvoo KR-näyttely Zeuksen kanssa. Mukava päivä tiedossa myös belgitreffejen muodossa! 

Ps. Löysin itsestäni keskustelun, missä kerrottiin että minulla on 6 koiraa kotona, narttuja ja uroksia sekaisin.
On korjattava sen verran että näitä on kotona kylläkin 3, ja kaikki ovat uroksia. Itselläni on yksi narttu sijoitus-sopimuksen alla.

En pidä sekalaumoja. Blogissani esiintyvät nartut ovat ystävieni koiria, pennut mukaanlukien.
Ennenkun omistan julkisen tiedon mukaan lähemmäs 10koiraa, asian voi varmistaa joskus myös minulta itseltäni :)

If You're Feeling Sinister

Shining up to the sky

Zeus eilen Vantaa KR:ssä JUN-ERI1 ♥

Ihana Riikka vei Majesteetin kehään ja se meni tosi kivasti!! Riikka oli ihan superhyvä handleri, just oikee Zeukselle! Zeustahan puri pitbull-tyylinen koira puistossa ja poitsulla on ollut nyt kevyttä etujalan linkuttamista, mutta ravi onnistui kehässä kohtalaisesti.
Majesteetti seisoi niiin mahtavassa ryhdissä arvostelussa että meinasi ihan itku päästä, niin paikoillaan ja reippaana. Ilmekään ei värähtänyt kun tuomari lääppi. Tuomari sanoi vielä Riikalle että SA jäi purennasta kiinni, mutta sitten täysin kehittyneenä parhaassa iässä myöhemmin SA on varma...

Muutama viikko sitten oli täysi tasapurenta, nyt se taas shiftaa leikkaavaan purentaan päin. Asettuisi jo paikoilleen! Mulla ei ole koskaan ollut koiraa jonka purenta muuttuu. Kuulemma tervusisaruksilla Mirzalla ja Madocilla vaihtuvat purennat myös. Moiralla sensijaan on hieno täysi leikkaava, kuten ilmeisesti muillakin groe-sisaruksilla. Mulle sillä ei ole väliä kumpaan purentaan se jää, mutta päättäisi jo.

"Nicely shaped youngster. Excellent head. Proud carriage of head. Good neck(?) Nicely cloned elbows. Deep enough ribcage for his age. Nicely made rear. Good coat. Nice color and mask. Good overlay. I would prefer more correct scissorsbite"
Tuomarina Czeglédi Attila

Tänään Majesteetti on ollut pirteän ja terveen oloinen, vaikkakin eilen vielä mietin että viikon treenit jäävät välistä. Ehkä katselen huomenna ja päätän sitten mitä teen. Äsken se alkoi esittää kaikenlaisia temppuja keittiössä ja sitten pisteli mainoksia taas palasiksi, selkeästi jotain olisi päästävä tekemään...
A-esteilyt jäävät varmaan välistä huomenna. Zeushan siis juoksisi A-esteet ilman muakin läpi, ilman käskyjä tai mitään mutta pakko rajoittaa pientä hurjapäätä vielä...

I have all I've dreamed of

Tämä postaus on tälläkertaa Majesty-tribuutti ♥

Zeuksella on lähiaikoina mennyt kaikki putkeen, näyttelyssä PU3 ja VARA-SERT, treeneissä viikko viikolta parempi sekä uutena huomasin yhtenä iltana heränneen puolustushalun ja suuremman egon kun muutama
laitaveikko tuli kohti. Tiesin aina jotenkin että Zeuksessa on sitä jotain, mutta paranee vaan ♥

Zeuksen kanssa olisi ollut tosi helppoa tehdä kaikki samat virheet kuin Sinisterin kanssa, olivat hyvin samantyylisiä pentuja. Multa kysyttiinkin miten sain Majesteetin dramaattisen pelkopersaus-kauden niin nopeasti ohi. En oikeastaan ajatellut miten sen tein, mutta myöhemmin mietin asiaa tarkemmin. Totesin sen olevan kiinni siitä että Zeuksella on aina suoritettavanaan jokin "työtehtävä" esimerkiksi esineiden kantaminen, joka voi parhaillaan antaa koirallekin hyvin tärkeän olon. Näyttelypaikoilla tehdään tuttuja, varmoja asioita, eli jotain temppuja ruoan kanssa. Onnistumisten ja tärkeiden tehtävien kautta itsevarmuutta.
Zeuksella on tapana antaa näyttelytuomarille välillä tassua tai tarjota maahanmenoa, sitä mitä parhaiten osaa. Tie Majesteetin sydämeen käy tekemisen kautta.

Myöskään ihmiset eivät päässeet pelottelemaan Zeusta pentuna ja olin jo oppinut suojaamaan uhkaavilta asioilta, jottei koiran tarvitsisi turvautua "hyökkäys on paras puolustus"-metodiin.
Olin itse oppinut itsevarmaksi ja oppinut asettamaan koirilleni selkeät rajat.

Sinisterin kanssa asiat menivät juuri niin viduiksi kun olla ja voi. Olin epävarma, kaikkea muuta kuin päättäväinen, luistin säännöissä, annoin paljon periksi -> Epävarma koira.
Koen olevani koko perheen pää ja asetan selkeät rajat ja määränpäät koirilleni ja se tuo turvallisuudentunnetta. On minun vastuuni suojata omiani uhkatilanteessa ja kertoa kun menee yli.

Suurin virheeni Zeuksen kanssa on huono sosialisointi. Jotenkin kuvittelin omien koirakavereiden riittävän. Vaikka koirakavereita on paljon, olisivat erilaiset kaverit tehneet ihmeitä.
Zeus on myös aina ollut kova huutelemaan, joten olisi ollut järkevää kitkeä käytöstä vahvemmin pois.

Mä oon aina ollut myös taitava lihottamaan koirani, mutta Zeus ylläpitää ihannepainonsa kokoajan täydellisesti. Ruokahalua myös on ihan reilusti, eikä mikään jää koskaan syömättä.

Zeus on ihana, avoin keijukaispoika, jonka kanssa on aina hyvä olla.