lauantai 7. joulukuuta 2013

Sairastuttajat & Stressi

"Sairastuttajat
Onko kukaan huomannut, miten liian usein aina samoille ihmisille kasaantuu koirien ongelmat? Nämä ihmiset ovat sairastuttajia. Elämän sisältöä ja tarkoitusta haetaan paremman puutteessa koirien tai omista sairauksista. Usein kyseessä ovat hyvin yksinäiset ihmiset.  Älä koskaan anna omia pentuja näille ihmisille, vaikka he näitä mielellään koira koiran jälkeen hankkivat. Missä onkaan silloin vika – ei ainakaan koirissa, vaikka niitä ja kasvattajia sitten syytetäänkin?

Ihanat rotukoirat tuovat niin paljon positiivista iloa elämään. Tässä meidän lauma eilen metsälenkillä, sukkelimmat ovat jo pusikoissa ja ojissa. Tämä elämän iloinen ja terve lauma koostuu seitsemästä eri rodusta. Eipä ole nämä veijarit pahemmin sairastelleet. Jossakin muualla olen varma, että ongelmia olisi tullut. Hyvä ja tasapainoinen lauma tervehdyttää koiraa ja saa ne voimaan hyvin. Koira on edelleen laumaeläin."

- Juha Kares,  ChicChoix
Luin tämän tekstin aikanani kun Zeus (Sekä Sinister pentuna) sairasteli jonkin verran.
Nyt 4 koiran, ja muiden satunnaisten häärääjien omistajana mietin edelleenkin että olenko yksi näistä. Tämä teksti sai mut ajattelemaan todenteolla mikä kaikkea pahaa omistaja voi koiralleen tehdä huomaamatta.
Koira saattaa käydä näyttelyissä tai kisata tokossa, sielläkin hermorauniona, mutta suorituksen alla on vieläkin enemmän ongelmia.

Näihin lukeutuu myös käytösongelmat, joita huonoksi hermorakenteeksikin syytetään.
Kummasti täysin normaaleista, hyvistä pennuista tulee sairastuttajien käsissä epävarmoja, stressaavia sairauskasoja. Näille on normaalia että alle 1 tai 2vuotias koira on jatkuvasti lääkityksellä (kenties koko loppuelämän), vatsa sekaisin, oksentelua, huono jatkuvasti putoava karva, fyysisiä kipuja, joille ei löydy syytä.
Tällaisissa taloissa myös epilepsia ja muut neurologiset sekä autoimmuuniset oireet puhkeavat helpommin stressin takia.

Sairastuttajilla on koiria kaikenlaisista linjoista, eikä pentuesisaruksilla kuitenkaan ole yhtäkään samanlaista ongelmaa.
Sinister saapui mulle viikkoa ennenkuin maailma putosi niskaani. Sinister joutui järisyttävän stressin ja henkisen pahoinvoinnin keskelle, ja kehitti samaan aikaan myös allergioita ja pahoja vatsaoireita.

Kun paljon myöhemmin ymmärsin kaiken olevan liitoksissa stressiin, koira parani.
Sen jälkeen Sinisterille ei ole syötetty antibiootteja, kortisonia tai kipulääkkeitä, eikä tulla syöttämäänkään ennenkuin joku on oikeasti pielessä.

Antibiootit, kortisoni ja kipulääkkeet kuormittavat koiran sisäelimiä ja normaaleja elintoimintoja, jatkossa ehkä ollen syy miksi koira sairastuu.

Zeukin sairastelu oli myös kova pala niellä. Eläinsairaalassa lohdutettiin että tuntemattomat pahoinvointikohtaukset ovat yleisiä pennuilla, mutta todellakin syytin itseäni.
Koira parani nopeasti eikä sairastelua ollut enää.

Luettuani sairastuttajista, tajusin että on tärkeintä pitää elinympäristö ja lauma stressittömänä. Stressi altistaa myös ihmiset sairastumisille.
Stressaantunut koira (sekä ihminen!) on vaarallisempi ympäristölleen kuin stressitön.

Koira, jota ei ole pentuna sosialisoitu kunnolla tai ollenkaan, saa mielettömät paniikit ensimmäisessä näyttelyssään. Tällaisen koiran stressinsietokyky on nollassa, ja se aiheuttaa koiralle muita sitä rasittavia oireita.
Tällainen koira stressaa helpommin aivan kaikkea, ja jopa yöllä kuuluvat äänet rapusta saattavat pitää sitä hereillä, haitaten yöunia, ja vajailla nukkumatunneilla stressin vaikutukset pahenevat entisestään.

Koira, jolta puuttuu selkeät rajat, on epävarma, ja epävarmuus on stressaavaa myös meille ihmisille. Samalla tavalla kuin lapsi, koirakaan ei saa päättää mitä tehdään ja mitä ei, vaan aikuisen ihmisen on päätettävä siitä.
Koiralla on turvallinen olo, kun sitä ohjastetaan sekä kielloin että kehuin. Kuten lapselle, koirallekin on opetettava oikea ja väärä.
Lauman sisäinen stressi on kenties koiralle tappavin kuorma. Uskon monien lailla että koira on laumaeläin, ja laumaan hyväksyminen on myös meille ihmisille tärkeää.
Jo kolme tai neljä koiraa voivat muodostaa erilliset laumat: 1 vastaan 2, tai 2 vastaan 2. Tälläinen asetelma aiheuttaa satavarmaa vakavaa stressiä, mutta myös jopa koirien terveyttä uhkaavia valtataisteluita.

Jos koirasi siis pyörii ympyrää, läähättää, haukkuu kaikelle, ei jaksa keskittyä etc, ei kyseessä ole heikko hermorakenne, vaan omistajan luoma stressaava elämä tai kenties pieleenmennyt varhaiskasvatus.


Jos koiralla on kokoajan vatsa sekaisin, katsoisin ruokakuppiin sekä peiliin. Myös koira voi ilmaista stressiä vatsallaan.
Stressi altistaa myös kulkutaudeille ja pöpöille. Koira saa helpommin mm. kennelyskän tai parvon, jos muut asiat ovat valmiiksi jo pielessä.

Tilapäinen stressi (esim treenit, kisat) on tervettä, mutta koiran arkielämän ei koskaan pitäisi olla jatkuvaa selviytymistä.
Älkää stressatko, älkää antako koirillekaan aihetta siihen. 
Ottakaa rennosti ja muistakaa ettei elämästä kuitenkaan selviä hengissä ;) 
Nukkukaa ja syökää hyvin, liikkukaa luonnossa paljon.
Asettakaa laumoihinne rajat, älkääkä antako koirienne kyykyttää toista.

Rajat, rakkautta, raskasta työtä ja ruokaa, tietää iki-iloinen minibelgi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti